YPKV24KM Lempinen Iina – Nuoren hyvinvoinnin rakentuminen yhteiskunnassa

TEHTÄVÄ 6: NUORET TUTKIMUKSISSA

Tutkimuksen nimi: Syrjäytymisen lasku (2020)

Tutkimus syrjäytymisestä, sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta

Tutkimuksen tekijät: Teemu Vauhkonen & Tommi Hoikkala, Nuorisotutkimusverkosto/nuorisotutkimusseura

Tutkimus käsittelee NEET-nuorten (Not in Education, Employment or Training) eli koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten palveluja. Suomessa NEET-nuoriin kytkeytyy keskustu köyhyydestä, syrjäytymisestä ja työllisyydestä.

Raportissa tarkastellaan vaikuttavuusmittareita ja NEET- nuoriin kohdistettuja aktivointitoimenpiteitä, etenkin työpajoja ja etsivää nuorisotyötä, näiden mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta sekä näistä toiminnoista aiheutuvia kustannuksia.

Tutkimuksen mukaan voidaankin ajatella, että mikäli nuori ei saavuta palkkatyöyhteiskunnan työllisyyttä, palkkatyötä, häneen asetetut taloudelliset panostukset eivät tuota. Mikäli taas nuori työllistyy, tällöin nuori ei enää ole kustannuserä vaan tuottava veronmaksaja ja kulutusta lisäävä kuluttaja.

Näiden palveluiden tarjoama psykososiaalinen vahvistuminen voi auttaa nuorta kouluttautumaan ja työllistymään, joita voidaan siis suoraan mitata.

Osa nuorista hyötyy selvästi työpaja, ohjaamo ja etsivä nuorisotyön kaltaisista palveluista, joissa voidaan mm. konkretisoida ja pilkkoa tavoitteita pienemmiksi, lisätä arjen- ja elämänhallintaa, antaa tietoa koulutukseen hakeutumisesta ja sekä siitä, kuinka voi suorittaa osan opinnoista oppilaitosten ulkopuolella.

Vanhempien ja lasten sosiaalinen huono-osaisuus, niin köyhyys, toimeentulotuen tarve kuin työttömyyskin näyttävät periytyvän ylisukupolvisesti voimakkaasti. Siten esimerkiksi vanhempien kouluttamattomuus ennustaa lasten matalampaa koulutustasoa ja vanhempien työttömyys myös lasten työttömyyttä, vaikka nuorella olisikin toisen asteen koulutus. Myös vanhempien pitkäaikainen olo toimeentulotuella ennustaa nuorille NEET-statuksen pitkittymistä. Myös sijaishuollossa olleilla nuorilla on selvästi muuta väestöä korkeampi syrjäytymisriski. Heillä on usein koulunkäyntivaikeuksia ja siksi koulutustaso jää matalaksi. Lisäksi heillä on usein suurempi tarve toimeentulotuelle sekä saattaa olla myös mielenterveyshaasteita ja päihdeongelmia.

Mitä pidempään nuori on työttömänä, sitä vaikeampaa usein työllistyminen ja nuorta itseään tyydyttävän aseman saavuttaminen työelämässä on. Nuoruuden työttömyydellä on myös havaittu oelvan pitkäkestoisia yhteyksia terveyteen, asenteisiin ja elämäntapoihin. Samoin nuorena koetulla työttömyydellä on arpeuttava vaikutus, joka jatkuu pitkään.

Nykyisessä varsin hajanaisessa palvelujärjestelmässä ns. yhden luukun palveluilla, jossa yksi ja sama henkilö palvelee ja on pitkäkestoisesti tekemisissä nuoren kanssa, on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia nuoren työllistymiseen ja elämänhallinnan paranemiseen. Työpajat ja etsivänuorisotyö tarjoavatkin pitkäkestoista, turvallisen ja luotettavan, aikuisen tukea.

Ohessa tutkimustuloksia etsivästä nuorisotyöstä koskien sitä, missä kysytyistä asioista nuoret kokivat saaneensa apua:

• muissa palveluissa asiointiin 68%
• keskustelutukea mieltäpainavissa asioissa 66%
• opiskelumahdollisuuksien selvittämiseen 66%
• työnhakuun 52%

Etsivän nuorisotyön avulla nuoret ovat onnistuneet löytämään itselleen sopivan opiskelupaikan ja/tai työllistymään. Samoin NEET-statuksella oleminen on lyhentynyt ja siten syrjäytymisriskin pienentynyt.

Etsivän nuorisotyön nuoret kokivat saaneensa apua ja tukea arjen asioiden hoitamiseen, sosiaalisiin taitoihin, opiskelu- ja työelämävalmiuksiin, elämänhallintaan ja itsetuntoon. Näiden taitojen voidaan tutkimuksen mukaan havaita merkittävästi lisäävän nuoren mahdollisuuksia hakeutua opiskelemaan tai työelämään.

Työpajatoiminta/-valmennus on suoraat NEET-nuorille suunnattu palvelu, mutta siitä hyötyvät paljon myös vain peruskoulutuksen varassa olevat nuoret, mikä näkyy työhön tai koulutukseen hakeutumisena ja siten NEET-statuksen keston lyhentymisenä. Työpajavalmennus tukee erityisesti koulukuntoisuutta ja valmistaa työhön hakeutumiseen.

Mitä ajatuksia tutkimus herätti?

Koin koko tutkimuksen olevan sisällöltään todella antoisan. Tutkimustieto kaikkinensa oli äärimmäisen kiinnostavaa ja olevan nimenomaan yhteisöpedagogin työn ydinosaamisaluetta koskien syrjäytymisen ennaltaehkäisyä sekä koulupudokkaiden työllistymisen ja kouluttautumisen tukemista.

Olin todella ilahtunut siitä, kuinka hyviä tuloksia oli saatu sekä etsivässä nuorisotyössä että työpajatoiminnassa. Mieltä lämmittävää oli myös huomata, kuinka tärkeässä asemassa nuorisotyössä on se yksi ja sama, tuttu ja luotettava aikuinen, joka voi tukea, sparrata, valmentaa ja kannustaa nuorta eteenpäin ja auttamaan nuorta löytämään omia vahvuuksiaan. Näen varsin helposti itseni tekemässä tämän kaltaista työtä.

Lähteet:

Hoikkala, T. & Vauhkonen, T. 2020. Syrjäytymisen lasku: Tutkimus syrjäytymisestä, sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta. Nuorisotutkimusverkosto/nuorisotutkimusseura. Pdf-tiedosto. Saatavilla: https://edition.fi/nuorisotutkimusseura/catalog/view/263/202/771-1 [viitattu 29.5.2024].

1. JOHDANTO

Nuorten hyvinvointi, tai ehkä oikeammin pahoinvointi, puhututtaa tällä hetkellä varsin paljon. On arvioitu, että 20–25 prosentilla nuorista on jokin mielenterveyshäiriö (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 13). Suurin osa nuorista voi kuitenkin hyvin monilla eri mittareilla mitattuna. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (ns. NEET nuoret eli No Education, Employment and Training) määrä on vähentynyt. Kaikista nykyajan haasteista huolimatta valtaosa nuorista suhtautuu positiivisesti tulevaisuuteensa. Myös nuorten itsemurhat ovat vähentyneet, etenkin nuorten miesten osalta.

Nuorten 15–29-vuotiaiden osalta itsemurhat ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä. Vuonna 2021 147 nuorta teki itsemurhan. Heistä noin kaksi kolmesta oli miehiä. Nuorten miesten itsemurhien määrä on vähentynyt 1990-luvun alun lähes 300 itsemurhasta noin kolmannekseen. Nuorten naisten itsemurhien määrässä ei ole tapahtunut isoa muutosta. (Valtion nuorisoneuvosto, 12).

Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, vaan eri ryhmien välillä hyvinvoinnissa on eroja. Erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat, kuten esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset, toimintarajoitteita omaavat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret voivat monilla mittareilla keskivertoa huonommin. Nuoren sosioekonomisella taustalla on suuri merkitys kouluttautumiseen, työllistymiseen sekä hyvinvointiin ja terveyteen. (Valtion nuorisoneuvosto, 3).

Sekä nuorten määrä että suhteellinen väestöosuus tulee tulevina vuosina pienemään syntyvyyden laskun myötä. Ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus kaikista nuorista tulee kasvamaan tulevaisuudessa. 

Suomessa oli vuonna 2021 yli 1,7 miljoonaa alle 29-vuotiasta nuorta. Heistä noin 870 000 oli iältään 12–25-vuotiaita. Nuorten osuus koko väestöstä oli 31 prosenttia. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa alle 29-vuotiaiden määrä laskee 1,65 miljoonaan ja vuonna 2040 1,54 miljoonaan. Eli vuonna 2040 tulee olemaan noin 194 000 nuorta vähemmän kuin vuonna 2021. (Valtion nuorisoneuvosto, 4 – 5).

2. KANSALLISIA TOIMENPITEITÄ NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI

2.1 Valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma VANUPO on lakisääteinen valtioneuvoston ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. Hallitusohjelman mukaisesti VANUPOssa on otettu pääteemoiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Syrjäytymistä ehkäistään varmistamalla jokaiselle nuorelle merkityksellisen elämän edellytykset. Näitä päämääriä tavoitellaan ohjelmassa kolmen tavoitekokonaisuuden kautta:

1. Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen, jolloin syrjäytyminen vähenee

1. Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen

1. Nuori luottaa yhteiskuntaan, jolloin yhdenvertaisuus ja turvallisuus vahvistuvat. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 8).

2.2 Nuorisolain mukaan nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista. Nuorisopolitiikka on alle 29-vuotiaisiin kohdistuvaa ikäkausipohjaista politiikkaa. Lain mukaan nuorisopolitiikalla tarkoitetaan nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamista. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 7).

2.3 Nuorisotakuulla turvataan nuoren pääsy koulutukseen ja työhön. Hallitusohjelman mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle taataan joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 11–12). 

2.4 Sosiaaliturva tukee nuorten osallisuutta, toimijuutta ja toimintakykyä, kouluttautumista ja työllisyyttä sekä vastaa nuorten merkityksellisyyden kokemuksen tarpeisiin. Yksi uudistuksen tavoite on, että mahdollisimman harva nuori jää pitkäksi aikaa toimeentulotuen varaan. Sosiaaliturvauudistuksessa palvelujen ja etuuksien kokonaisuuksia tarkastellaan läpileikkaavasti nuorten tarpeet huomioiden. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 12).

2.5 Uusi mielenterveysstrategia korostaa sitä, että mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Sekä kasvuympäristö että opiskeluympäristö tukevat mielenterveyttä ja tarjoavat mahdollisuuden psyykkisten ja psykososiaalisten voimavarojen kehittymiselle. Strategiaan kuuluu neuvoloiden, oppilas- ja opiskelijahuollon (sisältää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon) sekä muiden lasten ja nuorten perustason palveluiden mielenterveystyön riittävien voimavarojen ja ammattiryhmien välisen yhteistyön varmistamisen. Tavoitteena on varmistaa, että kouluissa tunnistetaan erilaiset tuentarpeet mielenterveyden häiriöissä ja päihteiden väärinkäytössä sekä pystytään tarjoamaan riittävä ensihoito ja mahdollinen jatkohoitoonohjaus, jotta nuoret saavat apua ongelmiinsa oikea-aikaisesti, matalalla kynnyksellä ja ajoissa. Tuetaan nuoria, joiden elämässä on erilaista psyykkistä kuormitusta kuten esimerkiksi nuoren vanhemmilla, huoltajilla tai lähiomaisilla on sairauksia sekä haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia nuoria. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 13−14).

2.6 Ennakoivaa talousneuvontaa talousongelmien ennaltaehkäisyyn. Monien EU-maiden lisäksi myös Suomessa kotitalouksien velkaantuminen ja ylivelkaantuminen ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen väliset syy-yhteydet ovat limittyneet monin tavoin. Huono-osaisuus aiheuttaa ylivelkaantumista ja toisaalta ylivelkaantuminen voi lisätä etenkin pitkään jatkuessaan uupumisen, sairastumisen ja syrjäytymisen riskiä sekä vaikuttaa kielteisesti työllistymiseen tai osallistumiseen yhteiskunnalliseen toimintaan. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 19).

2.7 Moniammatillista yhteistyötä ja erityisesti nuorisotyötä vahvistetaan perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Nuorten hyvinvointi on edellytys oppimiselle. Toisaalta oppiminen edistää puolestaan moninaisesti lasten ja nuorten hyvinvointia. Vahvistamalla moniammatillista yhteistyötä kouluissa voidaan tukea nuorten hyvinvointia, oppimista, kouluviihtyvyyttä, vahvistaa positiivista minäkuvaa ja tukea oppimisympäristöjen yhteisöllisyyttä sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Psykososiaalisella vahvistamisella sekä mielenterveyden edistämisellä vahvistetaan niitä voimavaroja, jotka auttavat rakentamaan toimivaa arkea ja löytämään ratkaisuja itsenäisesti elämän kriisitilanteissa ja vastoinkäymisissä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 15)

2.8 Lastensuojelun jälkihuollon kehittäminen ja ikärajan nostaminen 21 vuodesta 25 ikävuoteen. Lastensuojelun jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren kotiutumista lastensuojelun sijaishuollosta sekä nuoren itsenäistymistä. Sijaishuollosta itsenäistyminen on kriittinen vaihe, jolloin nuoret tarvitsevat usein moninaista tukea. Jokaisella nuorella tulee olla näkymä tulevaisuuteen, oma väylä edetä kohti koulutusta ja työtä. Täysi-ikäistyville nuorille on tarjottava tarpeenmukaista tukea esimerkiksi asumiseen, koulutukseen, työelämään siirtymiseen ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvissä asioissa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 14 −15).

2.9 Nuorella on mahdollisuus mieluisaan harrastukseen. Harrastukset tarjoavat nuorelle kanavan sosiaaliseen kanssakäymiseen, itseilmaisuun sekä innostavaan ja kiinnostavaan toimintaan vapaa-ajalla. Harrastuksissa yhdistyy kaverisuhteiden ylläpitäminen, itsensä kehittäminen, omien unelmien tavoitteleminen ja omien vahvuuksien löytäminen sekä mielekäs ja rentouttava tekeminen. Erityistä huomiota kiinnitetään harrastusten mataliin kustannuksiin sekä kokonaan ilman harrastusta olevien nuorten tavoittamiseen. Samoin kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi vammaisuuden, asuinpaikan, etnisen taustan tai taloudellisen tilanteen vuoksi harrastuksista syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tavoitteena on mahdollistaa myös uudenlaisten ohjattujen harrastustoimintojen kokeilut, joissa hyödynnetään digitaalista mediaa ja teknologiaa välineenä, sisältönä tai toimintaympäristönä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 18).

3. NUORTEN HYVINVOINTIIN ERITYISESTI VAIKUTTAVAT ASIAT

Nuorten hyvinvointiin vaikuttaa erityisesti nuoren oma kokemus omista tulevaisuuden mahdollisuuksista, maailmassa vallitseva tilanne – Ukrainan ja Gazan sota sekä sodan uhka Suomessa, ilmastokriisi, opiskelemaan pääseminen ja taloudellinen tilanne opiskelun aikana sekä koulutuksen jälkeiset mahdollisuudet työllistyä (paljon pätkä- ja osa-aikaisia töitä): “Otanko paljon opintolainaa valmistuakseni työttömäksi?”. Samoin erilaiset mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet merkittävästi, etenkin ahdistus- ja masennusoireet.

Myös nuoren oma kokemus osallisuudesta vai syrjäytyykö yhteiskunnasta esimerkiksi ns. koulupudokkuuden tai vaikkapa sijaishuollon asiakkuuden vuoksi vaikuttaa hyvinvointiin. Muita keskeisiä nuorten haasteita, jotka pitkittyessään voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen, ovat mm. itseluottamuksen puute, sosiaalinen jännittäminen, yksinäisyys, näköalattomuus sekä tunnistamattomat oppimisvaikeudet (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 11−12). Näiden edellä mainittujen asioiden lisäksi nuorten mielenterveyttä ja itsenäistä toimijuutta uhkaavia tekijöitä ovat esimerkiksi huono itsetunto, kiusaaminen, syrjintä ja päihteiden käyttö sekä opiskeluun liittyvä stressi. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, s. 16).

Nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa runsaasti myös nuoren sosioekonominen tausta. Esimerkiksi nuoren vanhempien pitkäaikaistyöttömyys johtaa usein nuoren työttömyyteen, vaikka nuorella olisikin toisen asteen koulutus. Samoin vanhempien pitkään kestänyt toimeentulotukiasiakkuus ennustaa myös nuoren tarvetta toimeentulotuelle tulevaisuudessa.

4. MISTÄ NUORTEN HYVINVOINTI RAKENTUU JA KUINKA NUORET VOIVAT

4.1 Haasteet elämänhallinnassa sekä elämäntavoissa

Monella nuorella on suuria haasteita elämänhallinnassa ja terveellisissä elämäntavoissa, jotka osaltaan vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä, mutta vain harvan nuoren liikuntatottumukset yltävät tähän. Esimerkiksi yläkouluikäisistä liikkuu riittävästi vain 28 %, lukiolaisista 26 % ja ammattikoululaisista 42 %.

Noin kolme neljästä nuoresta aikuisesta harrasti vuonna 2017 liikuntaa vapaa-ajalla. Säännöllistä viikoittaista kohtuukuormitteista tai rasittavaa vapaa-ajan liikuntaa harrasti lähes 80 prosenttia nuorista miehistä ja 74 prosenttia naisista. Vain kymmenesosa nukkui alle kuusi tuntia vuorokaudessa. Perusopetusikäisistä noin 40 prosentilla fyysinen toimintakyky on tasolla, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista. Vaihtelut ovat alueittain suuria. Myös varusmiesten kuntotilastot näyttävät fyysisen kunnon heikentyneen. (Valtion nuorisoneuvosto, 12). 

Valtaosa suomalaisnuorista voi tutkimusten mukaan hyvin ja on terveitä. Vuonna 2021 terveydentilansa koki hyväksi noin 74 prosenttia yläkoululaisista, saman verran lukiolaisista ja noin 72 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista. Toisaalta koronakriisi heikensi huomattavasti koettua hyvinvointia. Verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen luku oli viisi prosenttiyksikköä pienempi. 18–29-vuotiaista terveytensä koki hyväksi tai melko hyväksi yli neljä viidestä nuoresta miehestä (85 %) ja naisesta (83 %). (Valtion nuorisoneuvosto, 10).

Myös ylipainoisten osuus on kasvanut viime vuosina. Peruskoulussa, 

lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevien nuorten osuus, joilla on painoindeksin (BMI>30) mukaan ylipainoa, on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi lukiolaisilla vuonna 2010 oli 10 % BMI yli 30, ja vastaavasi vuonna 2021 osuus oli kasvanut jo 17 prosenttiin. (Valtion nuorisoneuvosto, 11).

Nämä epäterveet elämäntavat (liian vähäinen liikunta, huonot ruokailutottumukset – tytöillä myös syömättömyys – sekä liian vähäinen uni) vaikuttavat suurelta osin myös nuoren jaksamiseen sekä mielenterveyteen. Esimerkiksi jatkuvasti liian vähäinen unenmäärä heikentää merkittävästi jaksamista ja aiheuttaa myös jatkuessaan oppimishaasteiden lisäksi mielenterveydellisiä haasteita (Duodecim).

4.2 Mielenterveys ja mielenterveyden lisääntyneet haasteet

Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Koronapandemia ja rajoitustoimet heikensivät tilannetta entisestään. Kohtalaista tai vakavaa ahdistuneisuutta koki

• 19 prosenttia yläkouluikäisistä
• 17 prosenttia ammatillisen koulun opiskelijoista
• 22 prosenttia lukiolaisista
• joka kolmas korkeakouluopiskelija, naisista jopa 40 prosenttia, kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista

Korona-aika vaikutti voimakkaasti terveydenhoitopalveluihin ja aikaansai pitkät jonot esimerkiksi mielenterveyspalveluihin. Yli 3 kuukautta lasten- ja nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsyä odottaneiden määrä kasvoi huomattavasti kahdessa vuodessa. Vuonna 2019 hoitoon pääsyä odottaneita oli 82 ja vastaavasti heitä oli vuonna 2021 jo 330. (Valtion nuorisoneuvosto, 12).

4.3 Paineet opinnoissa, työssä jaksaminen ja uupuminen

Moni nuori kokee paineita opinnoissa menestymisestä. Lukiolaisbarometrin mukaan esimerkiksi vuonna 2019 40 % lukiolaisista koki lukio-opinnot raskaina, ja vastaavasti vuonna 2021 peräti 62 %. Varmasti koronapandemia, koronarajoitukset ja etäopetus vaikuttavat näihin lukuihin myös.

Nuoret naiset kokevat miehiä enemmän jaksamisen haasteita työelämässä. Vuonna 2019 nuorista naisista 20 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia kokee usein vaikeuksia jaksaa työssään. Huolissaan omasta jaksamisestaan työelämässä tulevaisuudessa on 46 prosenttia nuorista naisista ja 27 prosenttia miehistä. Yleinen mielikuva työelämästä oli omaa kokemusta pessimistisempi: 84 prosenttia naisista ja 59 prosenttia miehistä on täysin tai samaa mieltä väittämän ”Työelämä vaatii nykyisin työntekijöiltä niin paljon, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun” kanssa. (Valtion nuorisoneuvosto, 9).

4.4 Työelämän paineet lapsiperheissä vaikuttavat läsnäoloon ja rajojen asettamiseen lapsille ja nuorille

Työelämän kielteiset paineet heijastuvat entistä enemmän perhe-elämään. Niitä lisäävät mm. työtahdin tiukentuminen, työmäärän lisääntymisen, koventuneet tulostavoitteet sekä henkilöstön määrän vähentäminen. Vuoden 2020 perhebarometrin mukaan työn ja perheen yhteensovittamista hankaloittavat etenkin uuvuttava työ, pitkät työpäivät sekä ennustamattomat tai vaikeat työajat. (Opetus- ja kulttuuriministeriö,139).Moni vanhempi kokee huonoa omatuntoa perheasioiden laiminlyönnistä työn kustannuksella. Varsinkin pienten lasten vanhemmat kokevat työnsä vuoksi yleisesti ajanpuutetta lastensa kanssa ja erityisesti äidit ovat huolissaan omasta jaksamisestaan lastensa vanhempana. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 139). Näkisin, että uupuneena vanhempana on helpompi antaa lapsille ja nuorille liikaa vapauksia ruutuajan, nukkumaan menon ja läksyjen sekä muiden velvoitteiden kanssa kuin asettaa lapsille ja nuorille selkeät rajat.

4.5 Resurssipula päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa vaikeuttaa erilaisten haasteiden tunnistamista ja niihin puuttumista

Ylisuuret päiväkotiryhmät ja koululuokat resurssien vähyydestä johtuen hankaloittavat varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä oppilaitoksissa heikompiosaisten tunnistamista sekä heidän auttamistaan. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus on jatkuvassa kasvussa (Tilastokeskus).

4.6 Huono-osaisuuden kasaantuminen ja syrjäytyminen

Nuorten syrjäytymisen riskitekijät ovat kasvussa. Osalle nuorista kasautuu jo lapsuuden perheessä ongelmia, jotka vaikeuttavat nuoren pärjäämistä. Tokikaan lapsuuden olosuhteet eivät suoraan ennusta nuoren elämän myöhempiä vaiheita. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voivat tulla myös perheistä, joissa ei ole suuria ongelmia ja vastaavasti moni nuori, jolla on haastava tausta, selviää elämässään hyvin. Seuraavat riskitekijät lisäävät merkittävästi syrjäytymisriskiä:

• Matala koulutustaso
• Pitkäaikainen työttömyys
• Toimeentulo-ongelmat ja toimeentulotuen varassa oleminen
• Päihde- ja mielenterveysongelmat

Vaikeudet yhdellä osa-alueella eivät välttämättä vaikuta yksilön koko elämään ja sen hallintaan, mutta syrjäytymisen riski kasvaa, kun huono-osaisuus kasautuu useammalla elämänosa-alueella. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

4.7 Nuorten palveluihin kohdistuvat rahoitusten leikkaukset kohdistuvat pahimmin heikommassa asemassa oleviin nuoriin

Valtio rahoittaa muun muassa avustusten kautta nuorten työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä sekä valtionosuuksien kautta kuntien nuorisotyötä.Hallitusohjelmassa päätettyjä, vuosien 2026 ja 2027 OKM:n valtionavustuksiin kohdennettuja leikkauksia aikaistetaan vuodella, minkä lisäksi vuonna 2025 tehdään lisäleikkauksia 25 miljoonaa euroa. Näin ollen sekä vuoden 2025 että vuoden 2026 valtionavustuksista leikataan 75 miljoonaa euroa, jolloin hallituskauden aikana valtionavustuksiin kohdistuu yhteensä 150 miljoonaa euroa leikkauksia hallituskautta edeltävästä tasosta. 

Allianssin tekemän kyselyn mukaan leikkausten toteutuessa hallitusohjelman suuruudessa lähes joka kolmannelta nuorelta loppuisi harrastus ja yli puolet nuorista jäisi ilman maksutonta paikkaa viettää aikaa. Nuorille tukea, palveluita ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavat järjestöt ja muut toimijat arvioivat aiemmin keväällä, että nuorisotyöstä leikkaaminen osuisi erityisesti maaseudulla asuviin ja jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Palvelut keskittyisivät enemmän suuriin kaupunkeihin, osallistumisen kustannukset nousisivat ja toiminta siirtyisi enemmän digitaaliseksi. Vapaaehtoisten määrä vähenisi ja nuorten parissa työskentelevien kyky tukea nuoria heikkenisi. Jo oireilevien – esimerkiksi väkivaltaisesti käyttäytyvien, itsetuhoisten tai päihderiippuvaisten – nuorten palvelujen määrä vähenisi.Päätökset voivat tarkoittaa siis jopa 20 prosentin leikkauksia nuorisoalalle. Tämä voi olla kohtalokasta suomalaiselle nuorisotyölle ja nuorisojärjestötoiminnalle. (Allianssi).

LÄHTEET

Allianssi. Nuorisoala.2024. Vaikuttaminen. Nettisivut. Saatavissa: https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/nuorisoala/ [viitattu 30.05.2024].

Duodecim. 2006. Uni, terveys ja toimintakyky. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Aikakauskirja. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo95868 [viitattu 02.06.2024].

Karvonen, S., Kestilä, L. & Saikkonen P. (toim). 2022. Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pdf-tiedosto,132-146.Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145692/Suomalaisten%20hyvinvointi%202022%20verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y[viitattu 30.05.2024].

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä.Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:2. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2020–2023.  Tavoitteena nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Pdf-tiedosto. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162007/OKM_2020_2_VANUPO_fi_u.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 30.05.2024].

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Nettisivut. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy [viitattu 02.06.2024].

Tilastokeskus. Erityisopetus 2020. Pdf-tiedosto. Saatavissa: https://stat.fi/til/erop/2020/erop_2020_2021-06-08_fi.pdf [viitattu 02.06.2024].

Valtion nuorisoneuvosto. 2023. Katsaus nuorten hyvinvointiin 2023. Pdf-tiedosto. Saatavissa: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2023/03/hyvinvointikatsaus_saavutettava.pdf [viitattu 30.05.2024].