YPKV24KM Lempinen Iina – Nuoren hyvinvoinnin rakentuminen yhteiskunnassa

MUISTIO Lempinen Iina

Tehtävä 1A. MUISTION LAATIMINEN

Opiskelusuunnitelma     

Opiskeluni on onneksi mahdollista jaksottaa työpäivien lomaan. Toimin yrittäjänä, valmennan ja koulutan työyhteisöissä sekä myös yksilöitä kuluttajapuolella, joten voin varsin vapaasti päättää oman aikatauluni. Haasteellisimmat tehtävät, sekä työ- että opintotehtävät, sijoitan yleensä aamupäiviin, jolloin mieli on skarpeimmillaan ja energiaa riittää hyvin. Iltapäivisin teen enemmän ”sälää”; pienempiä tehtäviä, ei-niin-tärkeitä-tehtäviä ja selailen opiskelutehtäviä etukäteen syventymättä niihin vielä tarkemmin saadakseni kokonaiskäsityksen siitä, millaisia tehtäviä eri opintojaksoilla on. Toisinaan myös ilta-aika on minulle hyvin hedelmällistä ja tuottoisaa aikaa. Pyrin rauhoittamaan viikonloput palautumiselle, vapaa-ajalle sekä perheelle. Tottakai tarvittaessa saan viikonlopuista myös varareserviä, mikäli tehtävät meinaavat ruuhkautua ja deadlinet paukkua.

Minulle sopii opiskelutekniikkana se, että tutkin tehtäviä pienissä erissä ennen kuin alan syventymään niihin ja tekemään niitä. Sillä tavalla herättelen alitajuntaani valmistautumaan tiedon keruuseen, tehtävän työstämiseen sekä siihen, mikä on minun lähestymistapani ko. tehtävään.

Pyrin tekemään tehtävät ennen ”viime tippaa” ja deadlinen aikaansaamaa paniikkia. Tottakai välillä elämä voi yllättää töiden kasaantuessa tai vaikkapa sairastumisen tullessa (esim. viime syksynä olin 4 viikkoa kovassa flunssassa, jolloin olisi ollut todella haasteellista saada tehtäviä eteenpäin).

Aikataulutus    

Minusta tämän opintojakson tehtäville annettu aikataulu on hyvin realistinen. Tekemällä tehtäviä pienissä osissa oppiminen on tuloksellisempaa ja mahdollista ilman kiireen tuntua.

Ohessa excel-taulukko aikataulusuunnitelmastani. Olipa äärimmäisen hyvä tehtävä! Aion käyttää ja soveltaa tätä malllia myös muiden opintojaksojen tehtävien kalenteroinnin kanssa.

AIKATAULUTUS: OPINTOJAKSO Nuoren hyvinvoinnin rakentuminen yhteiskunnassa K2024
Lempinen Iina YPKV24KM
Tehtävät 1-3, deadline 16.2.2024
deadline suunnitelma totetutus
Tehtävä 1A: MUISTION TEKEMINEN  jaa 16.2. vko 4 26.1.
Tehtävä 1B: ESITTÄYTYMINEN alustalla 5.3. 17.1.
Tehtävä 2A: HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT, tiivistelmä muistioon 16.2. vko 5 16.2.
Tehtävä 2B: Ammattieettiset ohjeet, vastaa kysymyksiin 16.2. vko6 16.2.
Tehtävä 3.1: Nuorisotyön käytänteitä kunnassa, tutki/muistio 16.2. vko 5 26.1.
Tehtävä 3.2: Esitys yllä mainitusta, jaa alustalla 16.2. vko 5 26.1.
Tehtävät 4-5, deadline 31.3.
Tehtävä 4: Hyvinvoinnin esteet, pohdiskeleva kirjoitus muistioon 31.3. vko 12
Tehtävä 5: Lukupiiri; muistio + keskustelualusta 31.3. vko 12
Tehtävä 6-7, deadline 31.5.
Tehtävä 6: Nuoret tutkimuksissa, keskustelualusta 31.5. vko 16-17
Tehtävä 7: Kansalliset toimenpiteet Suomessa, essee 7-8s 31.5. vko 16-17
Muistion palautus 31.5. vko 20
Itsearvioinnin palautus 31.5. vko 20

 

Tehtävä 1B. RYHMÄLLE ESITTÄYTYMINEN – TEHTY 17.1.2024

 

Tehtävä 2.A. JA 2.B.HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT JA EETTISET SÄÄNNÖT

Lempinen Iina                                                    TEHTÄVÄ 2.A ja 2.B

Yhteisöpedagogi

YPKV24KM                                                       15.2.2024

Nuorten hyvinvoinnin rakentuminen yhteiskunnassa YP00DU08-3013

2.A. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT

 

Mitä hyvinvointi on?

Hyvinvointi on sekä aineellista että aineetonta hyvinvointia. Hyvinvoinnin katsotaan koostuvan sekä elintasosta että elämänlaadusta. Elintasoa ovat aineelliset resurssit kuten tulot, asuminen ja asumisenlaatu, työllisyys, koulutus ja terveys. Elämänlaatua vastaavasti on mm. itsensä toteuttaminen, sosiaaliset suhteet sekä osallisuuden kokemus.

Mistä osatekijöistä hyvinvointi koostuu?

Hyvinvoinnin osatekijät voidaan jakaa kolmeen osatekijään: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin sekä elämänlaatuun/koettuun hyvinvointiin. Hyvinvointiin kuuluu sekä yksilöiden että koko yhteisön hyvinvointi. Yksilön hyvinvointiin vaikuttavat mm. sosiaaliset suhteet (perhe, parisuhde, ystävät), itsensä toteuttaminen, onnellisuus sekä sosiaalinen pääoma.

Yhteisön hyvinvointiin puolestaan vaikuttavat mm. asuinolot ja ympäristö, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. (Toki mielestäni näillä kaikilla yllä mainituilla yhteisön hyvinvointiin vaikuttavilla asioilla on valtaisa vaikutus myös yksilön hyvinvointiin.)

Koettua hyvinvointia voidaan kuvata ja mitata elämänlaadulla. Elämänlaatuun vaikuttavat mm. terveys, materiaalinen hyvinvointi, ihmissuhteet, omanarvon tunto ja mielekäs tekeminen.

Miten hyvinvointia voidaan teoreettisesti jäsentää?

Hyvinvointia voidaan määrittää esim. tarpeiden täyttymisen avulla. Tarpeet voidaan jakaa kolmeen luokkaan (Hyvinvoinnin käsite ja edistäminen, Paahtama 2016):

  • Elintaso (Having)
  • Yhteisyyssuhteet (Loving)
  • Itsensä toteuttamisen muodot (Being)

 

Elintasoon kuuluvat osatekijät ovat tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus ja terveys. Yhteisyyssuhteet muodostuvat paikallis- ja perheyhteisyyden sekä ystävyyssuhteiden osatekijöistä. Itsensä toteuttamisen muotoihin sisältyvät arvonanto, korvaamattomuus, poliittiset resurssit ja mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta.

Toisena teoreettisena näkemyksenä on eettinen eudaimonismi, joka viittaa antiikin aikaisiin teorioihin (mm. Aristoteles, Epikuros ja stoalaiset). Näille teorioille yhteistä oli ajatus, että hyvinvointi tarkoittaa itsensä toteuttamista. Kukoistaminen on sitä, että elää täysillä ihmisen elämää. (Näkemystä edustavat erityisesti ns. uus-aristoteeliset filosofit kuten Foot, 2001; Hursthouse, 1999; Nussbaum, 2000).

Viime aikojen tunnetuin versio ko. teoriasta on Amartya Senin ja Martha Nussbaumin (2000) ihmiselle ominaiset kyvyt -teoria, jonka mukaan ihmisen kukoistamisen osatekijöitä ovat seuraavat kymmenen ihmiselle ominaista kykyä:

  • Elämä: Ihminen kykenee elämään täysmittaisen ja täysipainoisen elämän.
  • Ruumiin terveys: Oma terveys ja kyky lisääntyä säilyvät hyvinä, mikä vaatii mm. riittävästi ravintoa ja suojaa.
  • Ruumiin koskemattomuus: Ihminen kykenee liikkumaan paikasta toiseen ja on suojassa väkivallalta.
  • Aistimukset, mielikuvitus ja ajattelu: Ihmisellä on mahdollisuus riittävään opiskeluun ja vapaus käyttää oppimaansa luovasti.
  • Tunteet: Ihmisellä on mahdollisuus kehittää tunnekokemuksiaan vapaana pelosta ja ahdistuksesta, ja hänellä on mahdollisuus rakastaa ja tulla rakastetuksi.
  • Käytännöllinen viisaus: Ihmisellä on mahdollisuus kehittää oma käsitys hyvästä ja tarkastella kriittisesti oman elämänsä suunnittelua.
  • Yhteys toisiin ihmisiin: Ihmisellä on kyky elää yhdessä toisten kanssa ja kyky kuvitella tilanteet toisten kannalta. Se edellyttää itsekunnioituksen tukemista ja nöyryytyksen välttämistä sekä vapautta kaikenlaisesta syrjinnästä.
  • Huoli toisista eläinlajeista: Ihminen kykenee huolehtimaan eläimistä, kasveista ja luonnosta.
  • Leikki: Ihmisellä on kyky nauraa, leikkiä ja nauttia elämästä ja harrastuksista.
  • Kyky kontrolloida omaa ympäristöä: Ihmisellä on oikeus osallistua poliittiseen vaikuttamiseen ja hänellä on puhe- ja kokoontumisvapaus. Siihen kuuluu myös tasavertainen omistamisen vapaus.

Näitä 10 eri osa-aluetta ja niiden toteutumista tulisi jokaisen demokraattisen valtion tukea.

Näkemykseni hyvinvointiin

Hyvinvointi on todella laaja käsite, joka on myös aina sekä konteksti- että yksilösidonnainen. Jokaisella meistä on oma subjektiivinen kokemuksemme omasta ja myös jonkinlainen objektiivinen muiden hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tekijöistä. Kovin usein hyvinvointi nähdään vain fyysisenä hyvinvointina ja terveytenä, vaikka se onkin todella paljon laajempi ja monimuotoisempi kokonaisuus. Hyvinvointi-käsite myös muokkaantuu ihmisen kasvaessa ja elämänkokemuksen karttuessa. Se mitä ihminen nuorena piti esim. elintason kannalta merkityksellisinä asioina, voi myöhemmin elämässä olla täysin toisin.

Hyvinvointiin vaikuttavat asiat vaikuttavat myös välillisesti ja suoraan toisiinsa: fyysinen terveys vaikuttaa myös mielenterveyteen ja vastaavasti mielenterveys (esim. masennus) vaikuttaa fyysiseen terveyteen (esim. kyky ja halu liikkua). Samoin taloudellisen hyvinvoinnin puute saattaa vaikuttaa kaikkiin muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin kuten myös työllisyys ja vaikka asunnottomuus.

2.B. NUORISOTYÖN AMMATTIEETTISET OHJEET

Viitteitä nuorisotyön merkityksestä nuoren hyvinvoinnin lisäämisessä:

  • Mahdollistetaan nuorten omaehtoista toimintaa
  • Lisää yhteisöllisyyden kokemusta
  • Tarjoaa turvallisia ympäristöjä olla oma itsensä
  • Lisää tulevaisuuden uskoa
  • Näkee nuoren elinikäisenä oppijana
  • Auttaa nuoria tunnistamaan vahvuuksiaan ja osaamistaan
  • Lisää yhdenvertaisuutta, osallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja kunnioitusta
  • Välittää ja kannustaa
  • Yhdessä kasvamista
  • Vähentää syrjäytymistä

Mielestäni nuorisotyön ammattieettiset ohjeet ovat rakentuneet perustuen esimerkiksi Ed Diener ja Robert Biswas-Diener (2008: 6) kirjassa mainittuun eräänlaisen listateoriaan heidän puhuessaan psykologisesta rikkaudesta (Psychological Wealth). Heidän mukaansa psykologisessa rikkaudessa on kyse hyvinvoinnin ja hyvän elämän laadun kokemuksesta. Siitä, että elämme palkitsevalla, kiinnostavalla, merkityksellisellä ja nautittavalla tavalla. Ohessa listaus edellytyksistä tähän tilaan pääsemiselle (Diener, Biswas-Diener, 2008: 6):

  • tyytyväisyys elämään ja onnellisuus
  • henkisyys ja mielekkyys elämässä
  • positiivisten tunteiden kokeminen ja positiivinen asenne
  • rakastavia sosiaalisia suhteita
  • kiinnostavia toimintoja ja työtä
  • elämän arvojen ja tavoitteiden saavuttamista
  • fyysistä ja mielenterveyttä
  • materiaalista omaisuutta perustarpeidemme tyydyttämiseksi

LÄHTEET:

https://thl.fi/aiheet/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi

https://www.terveyskirjasto.fi/ont00202

https://www.terveyskirjasto.fi/ont00202?q=hyvinvointi

https://www.nuoli.info/application/files/7015/7866/7683/nuoli_eettisetOhjeet_A3_191219_n.pdf

https://www.nuoli.info/application/files/8015/7866/5535/Pienia_tekoja_-kirja_2._painos_verkko.pdf

 

MUISTIO TEHTÄVÄ 2.A JA 2.B. 

 Viime aikojen tunnetuin versio teoriasta on Amartya Senin ja Martha Nussbaumin (2000) ihmiselle ominaiset kyvyt -teoria (capabilities approach), jonka mukaan ihmisen kukoistamisen osatekijöitä ovat seuraavat kymmenen ihmiselle ominaista kykyä, (joita jokaisen demokraattisen valtion tulisi tukea): 

  • Elämä: Ihminen kykenee elämään täysmittaisen ja täysipainoisen elämän. 
  • Ruumiin terveys: Oma terveys ja kyky lisääntyä säilyvät hyvinä, mikä vaatii mm. riittävästi ravintoa ja suojaa. 
  • Ruumiin koskemattomuus: Ihminen kykenee liikkumaan paikasta toiseen ja on suojassa väkivallalta. 
  • Aistimukset, mielikuvitus ja ajattelu: Ihmisellä on mahdollisuus riittävään opiskeluun ja vapaus käyttää oppimaansa luovasti. 
  • Tunteet: Ihmisellä on mahdollisuus kehittää tunnekokemuksiaan vapaana pelosta ja ahdistuksesta, ja hänellä on mahdollisuus rakastaa ja tulla rakastetuksi. 
  • Käytännöllinen viisaus: Ihmisellä on mahdollisuus kehittää oma käsitys hyvästä ja tarkastella kriittisesti oman elämänsä suunnittelua. 
  • Yhteys toisiin ihmisiin: Ihmisellä on kyky elää yhdessä toisten kanssa ja kyky kuvitella tilanteet toisten kannalta. Se edellyttää itsekunnioituksen tukemista ja nöyryytyksen välttämistä sekä vapautta kaikenlaisesta syrjinnästä. 
  • Huoli toisista eläinlajeista: Ihminen kykenee huolehtimaan eläimistä, kasveista ja luonnosta. 
  • Leikki: Ihmisellä on kyky nauraa, leikkiä ja nauttia harrastuksista. 
  • Kyky kontrolloida omaa ympäristöä: Ihmisellä on oikeus osallistua poliittiseen vaikuttamiseen ja hänellä on puhe- ja kokoontumisvapaus. Siihen kuuluu myös tasavertainen omistamisen vapaus. 

 Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/ont00202?q=hyvinvointi 

Hyvinvoinnin osatekijät 

Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: 

  • terveys 
  • materiaalinen hyvinvointi 
  • koettu hyvinvointi, elämänlaatu 

Hyvinvointiin kuuluu sekä yhteisön että yksilöiden hyvinvointi. 

Yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa 

  • asuinolot ja ympäristö 
  • työllisyys ja työolot 
  • toimeentulo 

Yksilön hyvinvointiin vaikuttavat 

  • sosiaaliset suhteet 
  • itsensä toteuttaminen 
  • onnellisuus 
  • sosiaalinen pääoma 

Koettua hyvinvointia mitataan usein elämänlaadulla. Elämänlaatua muovaavat 

  • terveys 
  • materiaalinen hyvinvointi 
  • odotukset hyvästä elämästä 
  • ihmissuhteet 
  • omanarvontunto 
  • mielekäs tekeminen 

 Lähde: https://thl.fi/aiheet/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi 

Usein käsitteet yhdistetään, jolloin puhutaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä tai terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -ilmiötä tarkastellaan useasta eri näkökulmasta, jolloin syntyy tarkastelijan taustan tai lähtökohtien mukaisesti painotuseroja, ja näkökulmaeroa kuvastanee osaltaan myös tuon käsiteparin eri muunnokset. Koska osallisuus liittyy mielestäni vahvasti kunnassa toteutettavaan hyvinvoinnin edistämiseen, halusin tähän julkaisuun yhden hyvän osallisuuden määritelmän. 

Hyvinvointi  

Hyvinvointi muodostuu Erik Allardtin (1976) mukaan elintasosta ja elämänlaadusta. Elintasoon kuuluvat aineelliset ja persoonattomat resurssit, joiden avulla yksilö voi ohjailla elinehtojaan. Elämänlaatuun kuuluvien sosiaalisten ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydytystä ei ole määritelty aineellisten resurssien avulla vaan inhimillisten suhteiden laadun perusteella. Tarpeentyydytyksen luonteen avulla määritellyt tarpeet on jaoteltu kolmeen perusluokkaan:  

  • Elintaso (Having)
  • Yhteisyyssuhteet (Loving)
  • Itsensä toteuttamisen muodot (Being).

Elintasoon kuuluvat osatekijät ovat tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus ja terveys. Yhteisyyssuhteet muodostuvat paikallis- ja perheyhteisyyden sekä ystävyyssuhteiden osatekijöistä. Itsensä toteuttamisen muotoihin sisältyvät arvonanto, korvaamattomuus, poliittiset resurssit ja mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta. 

 Terveys 

Osallisuus 

Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2016/1776-hyvinvoinnin-edistamisen-kasite-ja-sisalto-arttu2-tutkimusohjelman 

file:///C:/Users/Iina%20Lempinen/Downloads/1776-arttu2_nro7_hyvinvointi-2016%20(1).pdf 

 AMMATTIEETTISET OHJEET 

Nuorisotyössä tuetaan ja mahdollistetaan nuorten omaehtoista toimintaa ja tarjotaan mielekkäitä, yhteisöllisiä vaihtoehtoja nuorten kasvuja elinympäristöihin. Nuorisotyö tarjoaa toimintoja, joissa voi olla aidosti omana itsenään ilman pelkoa nolatuksi tai hylätyksi tulemisesta. Nuorisotyössä nähdään nuoret yksilöinä ja ryhmän jäseninä. Nuorisotyöntekijä tukee ammattitaidollaan ja toiminnallaan nuorten tulevaisuususkoa. Nuorisotyöntekijä näkee nuoren elinikäisenä oppijana. Hän ohjaa nuorta hyödyntämään formaaleja ja nonformaaleja oppimisympäristöjä sekä tunnistamaan ja kuvaamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. 

Mitä ovat ammattieettiset ohjeet ja kenelle ne on tarkoitettu? Nuorisotyön ammattieettiset ohjeet ilmaisevat asennetta, vastuuta ja suhtautumistapaa työhön. Sen tehtävänä on kertoa työn tarkoituksesta ja toimintatavoista sekä antaa perustaa pohdinnalle oikeasta ja väärästä. Ohjeet on tarkoitettu nuorisotyön ammattilaisille, joilla on alan koulutus ja jotka työskentelevät kuntien, seurakuntien, järjestöjen tai yksityisen sektorin palveluksessa. Ohjeissa on käytetty nuorisotyöntekijä -nimikettä kuvaamaan alan ammattilaista. Työntekijä voi hyödyntää ammattieettisiä ohjeita pohtiessaan työn sisältöjä ja toimintamenetelmiä. Eettiset ohjeet toimivat työvälineenä nuorisotyön arjessa ja kehittämisessä. Työyhteisössä ohjeita voidaan käyttää koulutuksessa, perehdyttämisessä ja pulmatilanteita ratkottaessa. Ammattieettiset ohjeet kertovat myös sidosryhmille nuorisotyön periaatteista. 

Nuorisotyössä tuetaan ja mahdollistetaan nuorten omaehtoista toimintaa ja tarjotaan mielekkäitä, yhteisöllisiä vaihtoehtoja nuorten kasvuja elinympäristöihin. Nuorisotyö tarjoaa toimintoja, joissa voi olla aidosti omana itsenään ilman pelkoa nolatuksi tai hylätyksi tulemisesta. Nuorisotyössä nähdään nuoret yksilöinä ja ryhmän jäseninä. Nuorisotyöntekijä tukee ammattitaidollaan ja toiminnallaan nuorten tulevaisuususkoa. Nuorisotyöntekijä näkee nuoren elinikäisenä oppijana. Hän ohjaa nuorta hyödyntämään formaaleja ja nonformaaleja oppimisympäristöjä sekä tunnistamaan ja kuvaamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. 

Nuorisotyön merkitys nuoren hyvinvoinnin lisäämisessä: 

  • Mahdollistetaan omaehtoista toimintaa 
  • Lisää yhteisöllisyyden kokemusta 
  • Tarjoaa turvallisia ympäristöjä olla oma itsensä 
  • Lisää tulevaisuuden uskoa 
  • Näkee nuoren elinikäisenä oppijana 
  • Auttaa nuoria tunnistamaan vahvuuksiaan ja osaamistaan 
  • Lisää yhdenvertaisuutta, osallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja kunnioitusta 
  • Välittää ja kannustaa 
  • Yhdessä kasvamista 
  • Vähentää syrjäytymistä 

 Lähde: https://www.nuoli.info/application/files/7015/7866/7683/nuoli_eettisetOhjeet_A3_191219_n.pdf 

 TEORIA 

Viidenneksi listateorioiden mukaan hyvinvointia voidaan kuvata listalla hyviä asioita – tieto, ystävyys, saavutukset, nautinto –, joita hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii. Teorioiden viehätys liittyy siihen, että muiden teorioiden on vaikea ottaa yhtä hyvin huomioon kaikki intuitiomme hyvinvoinnin osatekijät. Esimerkiksi Ed Diener ja Robert Biswas-Diener (2008: 6) ovat uudessa kirjassaan ottaneet käyttöön eräänlaisen listateorian puhuessaan psykologisesta rikkaudesta (Psychological Wealth). Heidän mukaansa siinä on kyse hyvinvoinnin ja hyvän elämän laadun kokemuksesta, siitä että elämme palkitsevalla, kiinnostavalla, merkityksellisellä ja nautittavalla tavalla. Ja sitten seuraa lista edellytyksistä tähän tilaan pääsemiselle: tyytyväisyys elämään ja onnellisuus / henkisyys ja mielekkyys elämässä / positiivisia asenteita ja tunteita / rakastavia sosiaalisia suhteita / kiinnostavia toimintoja ja työtä / elämän arvojen ja tavoitteiden saavuttamista / fyysistä ja mielenterveyttä / materiaalista omaisuutta perustarpeidemme tyydyttämiseksi (Diener, Biswas-Diener, 2008: 6). 

 

Tehtävä 3.1. NUORISOTYÖN KÄYTÄNTEITÄ KUNNASSA – TEHTY 26.1.2024

  • Millaisia toimia kunnassasi tehdään nuorten hyvinvoinnin esteenä olevien riskitekijöiden ehkäisemiseksi?
  • Ketkä työtä tekevät? Keiden kanssa?
  • Millaisia käytännön keinoja/ menetelmiä käytetään?

Millaisia toimia kunnassasi tehdään nuorten hyvinvoinnin esteenä olevien riskitekijöiden ehkäisemiseksi?

Kunnassa tehdään monenlaista nuorisotyötä:

Nuorisotalojen ja-tilojen kohdalla pohdin Kouvolan maantieteellisesti laajahkoa aluetta ja sitä, miten esim. syrjäisemmillä seuduilla, etenkin maaseudulla asuvia nuoria tavoitetaan. Onneksi on tuo NuPAKU nuorisopakutoiminta, jonka avulla myös syrjäisemmille seuduille saadaan toimintaa. Nuorisotyössä ja etenkin syrjäytymisen ehkäisyssä olisi tärkeää toiminnan säännöllisyys, helppo saavutettavuus sekä toiminnan monimuotoisuus. Miten mahtaa toteutua tällä hetkellä? Onneksi on koulunuorisotyö, mutta monesti koulukyydit lähtevät heti koulun päätyttyä, ja mahdollisuus osallistua toimintaan jää sitä kautta vähäiseksi. Maaseudulla nuorten syrjäytymisen riski on suuri, koska järjestäytynyttä toimintaa on varsin vähän ja riski esim. päihteiden väärinkäytölle on suurta. Myös 3. sektorin toimintaa, esim. urheiluseuroja, on maaseudulla vähemmän. Onneksi esim. 4H-kerhot tekevät todella tärkeää nuorisotyötä juurikin maaseudulla, tosin Kouvolassa vain Kuusankosken alueella Kettumäellä. Nykyisin järjestötyötä taitaakin haitata aktiivisten ja sitoutuneiden tekijöiden puute. Konkreettinen esimerkki esim. Sippolan nuorten talo;

Avoinna: Perjantait 2.2. ja 8.3.2024 klo 13.00 – 14.30

Tekemistä: 
Sippolan nuokkarilla voit
  • pelailla maanantaisin liikuntasalivuorolla (mikäli on nettisivujen mukaan avoinna 
    vain pe 2.2. ja pe 8.3. klo 13-14.30, onko myös ma liikkasalivuoro, en tiedä?)
  • pelata pleikkaa, biljardia lautapelejä
  • kokkailla ja vaan oleilla
  • jutella turvallisten ja luotettavien nuoriso-ohjaajien kanssa

Ketkä työtä tekevät? Keiden kanssa?

Kunnassa Nuorisotyötä tekevät monet kunnalliset toimijat, kuten esim. nuorisotyöntekijät,- ohjaajat ja etsivät nuorisotyöntekijät. Sekä tietysti järjestöt kuten esim. 4H-kerhot sekä urheiluseurat. Toimintaa rahoitetaan mm. Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiön rahoituksella esim. Kouvolassa liikkuva nuorisotyö toteutetaan tällä rahoituksella. Nuorten Chatti (Nuorten chat Ma-Ti 16-18 ja Ke-To 14-16) toteuttajana Kymenlaakson hyvinvointialue, rahoittajana EU, Next Generation.

Tehtävä 3.2. MIELESTÄNI PARAS NUORISOTYÖNMUOTO KOUVOLASSA ON BÄNDI- JA MUSIIKKITOIMINTA, tehty 26.1.2024 jaettu myös alustalla