Monissa organisaatioissa vuorovaikutus keskittyy ongelmiin ja niissä “vellomiseen”. Päivästä ja viikosta toiseen märehditään ja murehditaan niitä tiettyjä ongelmakohtia. Ongelmakeskeisyys jatkuu päivästä ja viikosta toiseen, kahvitauosta lounastaukoon. Ja seuraavana päivänä alusta. Mitä jos työyhteisössä kiinnitettäisiin huomio ongelman sijasta ratkaisuun? Siihen, miten ratkaistuna asia palvelisi työntekijää, organisaatiota ja asiakasta? Jotta itse työntekeminen olisi helpompaa ja tuloksellisempaa ja se näkyisi myös asiakkaalle päin positiivisena toimintana.
RATKAISUKESKEISYYS TYÖYHTEISÖSSÄ
Ongelmien ja haasteiden sijaan keskitetään huomio niiden ratkaisemiseen.
- Kartoita ja määrittele ongelma/haaste mahdollisimman tarkasti
- Pohdi/pohtikaa yhdessä, mikä olisi optimaalinen tilanne/ratkaisu kyseiseen ongelmaan
- Määritelkää tavoiteltu lopputulos mahdollisimman tarkasti, niin että se palvelee kaikkia mahdollisimman hyvin; asiakasta, työntekijöitä sekä on organisaatiolle mahdollinen toteuttaa
- Miten pääsette nykytilanteesta tavoiteltuun lopputulokseen? Mitä toimenpiteitä tulee tehdä organisaatiotasolla? Entä mihin jokainen työntekijä voi vaikuttaa?
- Tehkää vaadittavat toimenpiteet halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Toisinaan on hyvä edetä pienin askelin, kokeilla ja testata. Toisinaan taas isokin muutos voi palvella kokonaisuutta.
Mitä tämä vaatii kaikilta?
- avointa vuorovaikutusta ja ratkaisukeskeistä kehittämisasennetta
- ongelmakeskeisestä puheesta luopumista
- ratkaisun löytämiseen keskittymistä
- yhteistyöhön sitoutumista
- selkeän vuorovaikutuksen taitoja; taitoa kertoa ongelmasta, kuuntelemisen taitoa ja kykyä esittää erilaisia ratkaisuehdotuksia, joista sitten valitaan toimivin ratkaisu
- rohkeutta esittää asioita
- halua ja tahtotilaa tehdä asioita yhteisen tavoitteen eteen