Otetaan esimerkkitilanteeksi työyhteisöstä (tai perheestä, suvusta, tuttavista, naapureista jne.) henkilö, jonka kanssa sinulla ns. ”kemiat eivät natsaa” tai jonka kanssa sinulla on ollut haasteellisia vuorovaikutustilanteita aikaisemmin. Voit mennä vuorovaikutustilanteeseen ainakin kolmella eri asenteella:
- ”-10” eli negatiivinen asenne on se, että muistelet niitä vanhoja hankalia ja haasteellisia tilanteita tai niitä asioita, miksi et ko. henkilöstä pidä. Kun menet negatiivisilla odotuksilla ja negatiivisesti latautuneella mielellä tilanteisiin, voit olla varma, että saat vahvistusta negatiivisille odotuksillesi! (Me joka tapauksessa viestimme kehonkielellämme asioita, tiedostimme me sen tai emme. Samoin me joka tapauksessa tulkitsemme toisen kehonkieltä, tiedostimme me sen tai emme. Ja toisen negatiivinen “mind-set”, mieli ja tunnelma on helppo aistia)
- Jos taas menet tilanteeseen ”+-0”, neutraalilla asenteella; asiat on saatava hoidettua, vaikka ette ylimpiä ystäviä olisikaan, on toteutuva tilanne todennäköisesti erilainen kuin negatiivisella asenteella ladattu tilanne (”-10” asetelma).
- Jos taas valitset sen, että haluat nähdä toisessa hänen positiiviset puolensa, hänen erityistaitonsa ja osaamisensa (vaikkei kemiat edelleenkään ole parhaimmat) ja menet näillä ”+10”odotuksilla eli positiivisella asenteella tilanteeseen, aivan varmasti saat luotua erilaisen vuorovaikutustilanteen kuin -10 tai nollatilanteen odotuksilla.
Jos etsii vain vikoja, ei muuta löydäkään kuin niitä.
Kun etsii positiivisia asioita, löytää etsimänsä.
Voimme siis itse, joka päivä ja joka hetki valita sen, miten suhtaudumme ihmisiin, asioihin ja tilanteisiin. Meidän omat ”ennakko-odotuksemme” vaikuttavat siihen, millaisia niistä tilanteista, esimerkiksi vuorovaikutustilanteesta tulee. Ja toki voimme kesken tilannettakin vaihtaa suhtautumistamme, kunhan vain muistamme, miten suuri vaikutus omalla suhtautumisellamme on siihen, millaiseksi tilanne muodostuu.
Asenteet valitaan. Ellei huomaa, että voisi
valita toisenkin asenteen kuin nyt käyttämänsä,
tulee reagoineeksi ympäristön tapahtumiin sokeasti.
MAIJA-RIITTA OLLILA
Pysähtymällä, hengittämällä tietoisesti syvään sisään ja ulos, voimme valita miten reagoimme tilanteeseen. Vanha sanonta: ”Laske kymmeneen ennen kuin sanot/reagoit” ei ole ollenkaan hassumpi. Se antaa meille aikaa miettiä rakentavaa reagointia sen perinteisen automaattireaktion sijaan.
Kokeile, se ei välttämättä ole aluksi helppoa, mutta pian huomaat, että kehityt, jolloin reaktion ja toiminnan välinen aika pitenee ja voitkin valita tietoisesti, miten reagoit.
Olet juuri niin suuri kuin asiat,
joiden annat häiritä itseäsi.
JERRY BUNDSEN
Kenen kanssa voisit kokeilla tätä asenteen vaihtoa?